Jumesniemen Jaskaran tarina

Vanhimmat merkit Jumesniemen asutuksesta on hautalöydöistä, jotka on ajoitettu pronssi- ja rautakauteen 1500 - 500 ekr.

Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa määräsi maakirjojen pidosta v. 1540, jolloin suomalaisten järjestelmällinen verotus sai alkunsa. Siitä lähtien on kylistä ja taloista ja asukkaista tarkkaa tietoa. Hämeenkyrön asukasluku oli 1500 hengen kieppeillä. Tuolloin Jumesniemessä mainitaan olleen neljä taloa: Jaskara, Kieppa, Kujanpää ja Kärki. Kylän talot olivat tuolloin tiiviinä ryhmänä Einolan paikalla sijainneella vanhalla kylätontilla kalliojyrkänteen reunalla. Talot siirrettiin nykyisille sijoilleen 1800-luvun alussa.

Jaskara nimen kantasana lienee Jaakob. Talot monesti nimettiin isännän nimen mukaan. F.E. Sillanpää on selittänyt nimen syntyä esimerkillä, että Antti ja Anttila tai Matti ja Mattila, mutta Jaskara on saattanut sopia puheen parsiin ja vanhaan kieleen paremmin kuin Jaskala. Joka tapauksessa kaikissa lähteissä nimi on ollut sama eikä muunnoksia ole ollut.

Jumesniemi sanan historia selittyy suomen ja viron kielen yhteiseen jumi ja jume sanoihin, joka on alun perin tarkoittanut harjua.

Jumesniemessä oli v.1540 siis 4 taloa, joissa oli yhteensä 4 hevosta, 19 lehmää, 17 hiehoa ja 39 lammasta. Peltoa kylässä oli 12 äyrinmaata eli noin 5 hehtaaria ja sijaitsi Mammankujan molemmin puolin Kujanpään ja Einolan välissä. Karja laidunsi metsissä. Talvirehut kerättiin niityiltä, joita kylän mailla oli noin viisinkertainen määrä peltoalaan verrattuna. Jotain sen ajan karjanpidosta kertoo se, että talviruoka oli niittyheinää, jota saatiin tuolta alalta 38 talvikuormaa. Parireen kuorman koko oli noin 50 leiviskää eli 350kg. Nykyään Jaskaran maarekisterin mukainen peltopinta-ala on noin 50 ha.

Jaskara oli saman suvun hallussa 15 sukupolvea. Nykyinen suku on tullut tilalle 1892 jolloin Taavetti Malakias Ahrola (os. Iso-Mustajärvi, Suodenniemeltä) osti tilan vaimonsa Eliina Vilhelmiinan kanssa (os. Kontti, Jämijärveltä). Heille syntyi sitten kaikkineen kymmenen lasta, osa vasta perheen muutettua pois Jaskaralta. Lapsista vanhin Taavetti Efraim jäi isännöimään Jaskaraa, kun muu perhe muutti Pohjois-Pirkkalaan (nyk. Nokia) Yliselle vuonna 1902. Taavetti Efraim meni naimisiin Hilma Maria Kinnarin, Ikaalisista, kanssa. He isännöivät Jaskaran tilaa vuoteen 1928.

Heille syntyi yksi lapsi, Jenny Maria Jaskara. Jenny avioitui naapuritila Kärjen toiseksi vanhimman pojan Eero Nikolai Futkan kanssa 27.9.1928. Eero otti sukunimekseen Jaskaran. Heille syntyi neljä lasta.

Jennyn ja Eeron isännyysvuosiin mahtuu niin sotavuodet rintamalla kuin evakkoperheet kotona ja rauhan jälkeiset jälleenrakennusajat. Viimeisimmät yhteydenotot evakkoväestä oli, kun Valion maitotölkissä annettiin tuottajalle kasvot. Lämpimät ajatukset tuli kirjeitse Mäntsälästä kaikkine muistoineen. Eero oli tilan töiden lisäksi mukana monissa yhteiskunnallisissa luottamustehtävässä. Hän toimi myös kotona Jumesniemen Osuuskassan hoitajana. Jennyn kuparisesta " kirripannusta " varmasti jokainen sai pankkikahvinsa. Jenny ja Eero isännöivät tilaa aina vuoteen 1965 saakka.

Jennyn ja Eeron lapsista Matti Taavetti avioitui Ritva Annikki Kosken kanssa 15.9.1956. He työskentelivät tilalla ja aloittivat tilanpidon 1965 jatkaen vuoteen 1990. Heille syntyi kolme tytärtä. Matin ja Ritvan isännyysvuosina siirryttiin hevosvoimista koneaikakauteen ja avo-ojista salaojiin. Puimurilla ajettiin myös rahtia (nyk.urakointi). Matti jatkoi myös sydämestään sitä yhteisöllisyyden mallia, jonka hän oli kotoaan oppinut. Häneen on helppo liittää sana auttava käsi.

Matin ja Ritvan tyttäristä Terttu avioitui Olli Laitilan kanssa 3.8.1985. Heille syntyi kolme lasta. Työvuodet Pirkanmaan maatalouskeskuksessa muuttuivat Jaskaran tilan isännöintiin 1.8.1990 alkaen.

Jaskaralla on ollut karjaa yhtäjaksoisesti yli 480 vuotta. Lypsykarjanpito meinasi olla katkolla 1989, kun sukupolvenvaihdos oli mietinnässä ja vaihtoehtoina oli tuotannon lopettaminen tai jatkaa ja rakentaa uusi navetta.

Kun uusi isäntäpari aloitti sukupolvenvaihdoksella 1990, niin lypsylehmiä oli 9 kpl jäljellä, eikä enää parhaasta päästä. Uutta navettaa ruvettiinkin sitten suunnittelemaan ja rakentamaan vanhan eteen seuraavana kesänä.

Vuonna 1991 joulukuulla otettiin käyttöön uusi 30 lehmän pihatto. Rehutornit rakennettiin vuosina -93 ja -97. Vuonna 1997 otettiin osaa Maatilahallituksen kilpailuun Suomen kaunein navetta ja voitettiin sotien jälkeen rakennettujen sarja. Siihen aikaan vielä " pieni oli kaunista". Navettaa laajennettiin sitten puolella 60 lehmäpaikkaan vuosina 2001- 2002.

Tertun ja Ollin lapsista vanhin, Eero avioitui Lauran (os.Aho, Helsingistä) kanssa vuonna 2015. He ottivat yhteiseksi nimekseen talon nimen, Jaskara. Heillä on neljä lasta.

Vuonna 2014 Olli, Terttu ja Eero perustivat yhtymän ja lopullinen sukupolvenvaihdos tehtiin 2022. Navettaa laajennettiin ja peruskorjattiin toisen kerran vuonna 2018-2019. Asemalypsystä luovuttiin ja aseman paikalle laitettiin lypsyrobotti.

Nykyään Jaskaralla on lehmien lisäksi pieni määrä suomenlampaita ja muutama kana. Omien tuotteiden suoramyynti tilalta on aloitettu vuonna 2020.